Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Bukarest : Tietoa Romaniasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Bukarest

Embassy of Finland
Strada Atena 2 bis, Bucuresti 011832, Romania
Puh. +40-21-230 7504
Sähköposti: sanomat.buk@formin.fi
Română | English | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Romania

Suhteet

Suomen ja Romanian poliittiset suhteet ovat hyvät. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920.

 

Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Suomen EU-jäsenyyden myötä Suomen Romanialle antama vaatimaton apu kanavoitiin pääasiassa EU:n tukiohjelmien kautta. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö). Lisäksi suurlähetystön pienhankemäärärahoilla tuettiin ihmiskaupan uhrien suojakotia ja romanilasten koulunkäyntiedellytysten turvaamista.

 

Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Tämän seurauksena lähetystön kaupalliset asiat siirrettiin vuonna 1992 Suomen vientikeskuksen, sittemmin Finpron hoidettavaksi. Bukarestissa toimii nykyään myös Team Finland -verkoston paikallinen Suomi-tiimi, jonka muodostavat yhdessä Finpro ja suurlähetystö.

 

Suomen ensimmäinen, Bukarestista käsin Keski-Romanian läänit kattavalla alueella toimiva kunniakonsuli nimitettiin vuonna 1999. Toinen Suomen kunniakonsuli nimitettiin vuonna 2000 Constanţaan. Hänen toiminta-alueeseensa kuuluu Kaakkois-Romania, mukaan lukien koko Mustanmeren rannikkoalue.

 

Romanian valmistellessa liittymistään EU:iin suomalaiset virastot tukivat romanialaisia kollegavirastoja hallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä 12:lla EU:n Phare-rahoitteisellaTwinning-hankkeella. Merkittäviä Twinning-hankkeita toteutettiin muun muassa oikeuslaitos- ja terveydenhuoltosektoreilla. Nykyisestä kahdenvälisestä yhteistyöstä Suomen ja Romanian välillä mainittakoon yhteistyö korruptiontorjunnassa sekä opetusalalla.

 

Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuoden 2013 toukokuussa julkaistussa Suomen tullin maaraportissa Suomen viennin arvo Romaniaan vaihteli kuukausittain 6−16,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Suomen tärkeimmät vientituotteet Romaniaan olivat perusmetallit (rauta ja teräs), paperi ja paperituotteet sekä sähkölaitteet.

 

Samaisessa maaraportissa Romanian viennin arvo Suomeen vaihteli kuukausittain taas 8−14,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Tärkeimmät romanialaiset vientituotteet Suomeen olivat puu- ja korkkituotteet, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet sekä vaatteet ja vaatetustarvikkeet.

 

Suomalaisinvestoinnit Romaniaan ovat kasvaneet Romanian EU-jäsenyyden myötä. Omaa tuotantoa Romaniassa on muun muassa Assa Abloylla, Tornatorilla ja Ruukilla.

 

Lähde: Suomen Tullin maaraportti 2013, Finpro

Luottokelpoisuus

Finnvera luokittelee Romanian kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7.

Kulttuurisuhteet

Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.

 

Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa. Muun muassa pianisti Paavali Jumppanen ja viulisti Pekka Kuusisto ovat konsertoineet Romaniassa.

 

Toukokuussa 2009 Suomi osallistui Bukarestin eurooppalaisille filmifestivaaleille elokuvalla Risto Räppääjä. Mika Kaurismäki sai kunnian osallistua Transilvanian filmifestivaalille kolmella elokuvalla: The Worthless (1982), All Night Long (1987) ja Three Wise Men (2008).

 

Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari.

Suomalaiset, suomen kieli

Romaniassa ei asu suurta määrää suomalaisia. Edustuston rekisterin mukaan koko Romanian alueella asuu noin 40 suomalaista (2015). Koska rekisteröityminen ei kuitenkaan ole pakollista, luku on vain suuntaa antava.

 

Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.

Sopimukset

30/1968 Viisumivapaussopimus
14/1990 Sopimuksen soveltamisen väliaikainen keskeyttäminen
37/2001 Ulkoasiainministeriön asetus diplomaatti- tai virkapassin omaavan Romanian kansalaisen vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta

 

54-55/1968 Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä

 

32/1972 Sopimus Suomen ja Romanian alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä
07.06.1996 Muutossopimus

 

18-19/1973 Konsulisopimus
09.02.1998 Muutossopimus

 

53/1974 Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla

 

12/1976 Sopimus yhteistoiminnasta matkailun alalla

 

10/1978 Eläinlääkintäsopimus

 

67-68/1978 Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus

 

120-121/1992 Sopimus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojelusta

 

6-7/2000 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

 

57/2001 Sopimus henkilöiden takaisinottamisesta

 

Vierailut

2005

    • Pääministeri Matti Vanhanen Romaniassa

    • Ympäristöministeri Jan- Erik Enestam Romaniassa

    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa

    • Eduskunnan työelämä- ja tasa- arvovaliokunnan valtuuskunta Romaniassa

    • Sotilasvaltuuskunta Romaniassa

    • Oikeusministeri Monica Makovei Suomessa

    • Integraatioministeri Ene Dinga Suomessa

 

2006

    • Pääministeri Călin Popescu-Tăriceanu Suomessa

    • Ulkoministeri Mihai Răzvan Ungureanu Suomessa

    • Integraatioministeri Anca Boagiu Suomessa

    • Varapuhemies Kanervan johtama valtuuskunta Romaniassa

    • Prinssi Radu Hohenzollern-Veringen Suomessa

 

2007

    • Oikeusministeri Tudor-Alexandru Chiuariu Suomessa

    • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Romaniassa

 

2008

    • Oikeusministeri Tuija Brax Romaniassa

    • Presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Romaniaan

 

2009

    • Parlamentin ihmisoikeusvaliokunta Suomessa

 

2010

    • Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Romaniassa

 

2012

    • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Romaniassa

    • Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto Romaniassa

    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa

 

2013

    • Pääministeri Victor Ponta Suomessa

 

Historia

Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.

 

Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:

 

  • Väinö Tanner, va.valtuutettu, lähettiläs

1920–1923

  • Hjalmar Procopé, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1927–1928

  • Karl Gustaf Idman, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1928–1938

  • Bruno Kivikoski, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1938–1939

  • Ensio Hiitonen, asiainhoitaja

1939

  • Bruno Kivikoski, lähettiläs

1939–1941

  • Eduard Hjalmar Palin, lähettiläs

1941–1945

  • Carl-Johan Sundström, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova) 

1949–1953

  • Åke Gartz, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)

1953–1955

  • Eero A. Wuori, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)

1955–1956

  • Gunnar Palmroth, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1956–1958

  • Jorma Vanamo, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1958–1960

  • Matti Pyykkö, asiainhoitaja

1960–1962

  • Vesa Hiekkanen, asiainhoitaja

1962-1963

  • Martti Salomies, asiainhoitaja
    suurlähettiläs

1963
1963–1966

  • Björn-Olof Alholm, suurlähettiläs

1966–1968

  • Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs

1968–1972

  • Pentti Suomela, suurlähettiläs

1972–1976

  • Matti Häkkänen, suurlähettiläs

1976–1980

  • Olli Bergman, suurlähettiläs

1980–1983

  • Jussi Montonen, suurlähettiläs

1984–1986

  • Osmo Kock, suurlähettiläs

1987–1990

  • Bo Ådal, suurlähettiläs

1990-1992

  • Timo Koponen, suurlähettiläs

1992–1996

  • Mikko Heikinheimo, suurlähettiläs

1996–2000

  • Pekka Harttila, suurlähettiläs

2000–2004

  • Tapio Saarela, suurlähettiläs
  • Irmeli Mustonen, suurlähettiläs
  • Ulla Väistö, suurlähettiläs
  • Päivi Pohjanheimo, suurlähettiläs

2004–2008

2008–2011

2011-2015

2015

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Romania sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Tonavan alajuoksun varrella ja Mustanmeren länsirannalla. Rajanaapurit ovat pohjoisessa ja idässä Ukraina ja Moldovan tasavalta, lännessä Unkari ja Serbia sekä etelässä Bulgaria.

Asuminen, asunnot

Asumiskustannukset nousivat voimakkaasti vuoteen 2009 saakka etenkin pääkaupungissa ja sen lähiympäristössä, sillä sekä asuntojen vuokrat että lämmitys-, kaasu- ja vesimaksut kallistuivat. Talouskriisin seurauksena sekä asuntojen hinnat että vuokrat ovat kuitenkin siitä lähtien selkeästi laskeneet. Alin taso lienee saavutettu kesään 2013 mennessä, ja hintojen sekä vuokrien odotetaan lähtevän vähitellen hitaaseen nousuun.

Edustustot

  • Edustustot Romaniassa http://www.mae.ro/en/foreign-missions

Hankinnat

Kaikki tarpeelliset hankinnat ovat mahdollisia pääkaupungissa Bukarestissa. Maaseudulla kaupat ovat harvemmassa.

 

Bukarestissa on useita suuria kauppakeskuksia, joissa myydään sekä tunnettuja ulkomaalaisia että paikallisia tuotemerkkejä. Uusia kauppakeskuksia on viime vuosina avattu tiheään tahtiin. Yksi suurimmista kauppakeskuksista on yli 220 liikettä käsittävä Băneasa Shopping City.

 

Elintarvikkeiden saatavuus on erinomainen. Laajoja kauppaketjuja ovat esim. Billa, Carrefour, Cora, Kaufland ja Mega Image.

 

Kaupat ovat arkena auki myöhään iltaan ja sulkevat ovensa useimmiten klo 20:n ja 22:n välillä. Erikoisliikkeet sulkevat aiemmin. Myös sunnuntaisin useimmat kaupat pitävät ovensa auki.

Kansalliset vapaapäivät

  • 1.−2. tammikuuta: uusivuosi
  • huhti–toukokuu: ortodoksinen pääsiäinen (ajankohta poikkeaa usein Suomen pääsiäisestä)
  • 1. toukokuuta: työn päivä
  • 1. joulukuuta: kansallispäivä, Ziua Naţionala
  • 25.–26. joulukuuta: 1. ja 2. joulupäivä

Koulut ja opiskelu

Käymälät

Käymälät ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa tasokkaissa ravintoloissa ja hotelleissa, mutta julkiset käymälät voivat olla hyvinkin epäsiistejä. Useissa julkisissa käymälöissä, esimerkiksi asemilla, kerätään yhden tai kahden lein maksu. Etenkin juna-asemilla voi törmätä epäsiisteihin vessoihin, joissa on ainoastaan reikä maassa pöntön sijaan.

Lemmikit

EU:n alueella on käytössä yhteinen lemmikkieläinpassi. Evira antaa lisätietoa lemmikkieläinten maahantuonnista ja lemmikkieläinpassista.

 

http://www.evira.fi/portal/

Majoitus

Romaniassa on kattavasti hotelleja, hostelleja ja majataloja.

 

Bukarestissa on useita viiden tähden hotelleja, joissa yöstä saa maksaa satoja euroja, mutta myös hostelleja, joista yöpaikan saa kymmenellä eurolla. Maaseudulla monet yksityiset henkilöt tarjoavat majoituspalveluja kotonaan.

 

Mitat ja painot

Romaniassaon käytössä metrijärjestelmä.

Pankit

Pankkeja on Bukarestissa kattavasti, mutta maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa vähemmän. Useimpien pankkien automaateista voi nostaa rahaa Visalla, Visa Electronilla ja Mastercardilla. Western Union -rahalähetyspisteitä ja rahanvaihtoliikkeitä on kaupungeissa runsaasti.

 

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoiden hinnat vaihtelevat suuresti.Halvimmillaan hiukset voi leikkauttaa jopa kolmella eurolla.

Posti

Postiliikennettä Romaniassa hoitaa Poşta Română. Postimerkkejä myydään vain posteissa ja postilaatikon löytää helpoiten postin ulkopuolelta. Postin kulku Suomen ja Romanian välillä saattaa kestää jopa noin viikon.

 

Puhelimet

Puhelinyhteydet toimivat Romaniassa suhteellisen hyvin. Ajoittain puhelut voivat kuitenkin yhdistyä väärin tai vieraan numeron kautta. Tekstiviestit eivät aina saavu perille. Romanian kansainvälinen suuntanumero on +40.

Ravinto

Bukarestissa on melko paljon eritasoisia ravintoloita. Romanialaisten ravintoloiden lisäksi löytyy kaupungista makunautintoja eri puolilta maailmaa. Ravintoloiden hintataso vaihtelee suuresti ja ateriahinnat alkavat halvimmissa paikoissa 4-5 eurosta.

 

Rekisteröity parisuhde

Seksuaalivähemmistöjä koskevaa lainsäädäntöä on jonkin verran kehitetty, ja heidän oikeuksiaan on parannettu 2000-luvulla. Pääosin Romaniassa suhtaudutaan kuitenkin edelleen konservatiivisesti samaa sukupuolta oleviin pareihin eikä rekisteröityä parisuhdetta tunneta laissa.

 

GayFest-paraati järjestetään vuosittain touko−kesäkuussa Bukarestissa.

Sähkövirta

Romaniassa käytetään samaa sähkövirtaa kuin Suomessa eli 220 volttia. Myös pistorasiat ovat samanlaiset kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Suomessa asuvalla on oikeus sairaanhoitoon Romaniassa tilapäisesti oleskellessaan. Oikeus sairaanhoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Sairaustapauksissa on esitettävä sairaanhoidontuottajalle eurooppalainen sairaanhoitokortti ja pyydettävä hoitoa Euroopan unionia koskevien sosiaaliturvamääräysten perusteella.

 

Valokuvaaminen

Valokuvaaminen on kiellettyä vain erikseen määrätyillä alueilla, lähinnä sotilasalueilla. Metroasemilla on valokuvauskielto samoin kuin joissain ostoskeskuksissa ja kaupoissa. Joissain turistikohteissa valokuvien ottamisesta peritään erillinen valokuvausmaksu.

Valuutta

Romanian valuutta on Romanian leu (monikossa lei), jonka kansainvälinen valuuttatunnus on RON.

 

Lei-setelit ovat arvoltaan 500, 100, 50, 10, 5 ja 1 leitä. Lei jakaantuu 100 baniin. Banin kolikot ovat arvoltaan 50, 10, 5 ja 1 bania. Pienemmät kolikot jätetään usein pois esimerkiksi vaihtorahoista.

 

 

Talouskriisin vaikutuksesta Romanian hallitus on todennut aiemman tavoitteen liittymisestä euroalueeseen 2015 epärealistiseksi. Uutta tavoitetta ei ole toistaiseksi asetettu.

 

Vapaa-aika

Korkeakulttuurin osalta Bukarestin kulttuurielämä on varsin vilkas ja korkeatasoinen. Oopperasta, baletista, teatterista, elokuvista ja konserteista voi halutessaan nauttia useita kertoja viikossa. Lippuja on helppo saada ja hinnaltaan ne ovat erittäin edullisia. Teatterissa käymistä saattaa ulkomaalaisilla tietysti rajoittaa kielitaidon puute.

 

Iltaelämää voi viettää lukuisissa baareissa, klubeissa, diskoissa ja kaupungin useassa eri kasinossa. Ilta alkaa Bukarestissa kuitenkin latinalaiseen tapaan vasta keskiyön tienoilla.

 

Kaupungin suuret puistoalueet tarjoavat keväisin, kesäisin ja syksyisin hyvät mahdollisuudet ulkoiluun. Kaupungista löytyy myös eritasoisia kunto- ja aerobicsaleja sekä uimahalleja.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bukarest

Päivitetty 20.8.2013

© Suomen suurlähetystö, Bukarest | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot