Kahdenväliset suhteet
Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.
Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö).
Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Romania tarjoaa suomalaisille yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Saatavilla on koulutettua työvoimaa, nopeat tietoliikenneyhteydet sekä alhaiset liiketoimintakustannukset verrattuna muihin EU-maihin.
Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Vuonna 2021 vienti Suomesta Romaniaan oli noin 165 miljoonaa euroa ja tuonti Romaniasta Suomeen noin 307 miljoonaa euroa.
Suomi tuo Romaniaan muun muassa erikoiskoneita, terästä, muovia, sähkölaitteita ja paperituotteita. Romania puolestaan vie Suomeen moottoriajoneuvoja ja sähkölaitteita. Suomalaisten yritysten määrä Romaniassa on kasvanut mm. Venäjän kaupan romahdettua.
Kulttuurisuhteet
Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.
Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa ja suomalaisia elokuvia nähdään vuosittain paikallisilla elokuvafestivaaleilla. Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari. Suomalaista kirjallisuutta käännetään enenevissä määrin romanian kielelle, erityisesti lasten ja nuorten kirjoja. Muuan muassa Arto Paasilinnan, Mauri Kunnaksen ja Tove Janssonin kirjoja on saatavilla romaniaksi.
Suomalaiset, suomen kieli
Romaniassa asuu lähetystön tietojen mukaan noin 250 suomalaista. Heistä moni opiskelee lääketiedettä eri yliopistoissa.
Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.
Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:
- 1920-1923 Väinö Tanner, va.valtuutettu, lähettiläs
- 1927-1928 Hjalmar Procopé, lähettiläs (Bukarest/Varsova)
- 1928-1938 Karl Gustaf Idman, lähettiläs(Bukarest/Varsova)
- 1938-1939 Bruno Kivikoski, lähettiläs(Bukarest/Varsova)
- 1939 Ensio Hiitonen, asiainhoitaja
- 1939-1941 Bruno Kivikoski, lähettiläs
- 1941-1945 Eduard Hjalmar Palin, lähettiläs
- 1949-1953 Carl-Johan Sundström, lähettiläs(Bukarest/Moskova)
- 1953–1955 Åke Gartz, lähettiläs(Bukarest/Moskova)
- 1955–1956 Eero A. Wuori, lähettiläs(Bukarest/Moskova)
- 1956–1958 Gunnar Palmroth, lähettiläs(Bukarest/Varsova)
- 1958–1960 Jorma Vanamo, lähettiläs(Bukarest/Varsova)
- 1960–1962 Matti Pyykkö, asiainhoitaja
- 1962-1963 Vesa Hiekkanen, asiainhoitaja
- 1963–1966 Martti Salomies, asiainhoitajasuurlähettiläs
- 1966–1968 Björn-Olof Alholm, suurlähettiläs
- 1968–1972 Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs
- 1972–1976 Pentti Suomela, suurlähettiläs
- 1976–1980 Matti Häkkänen, suurlähettiläs
- 1980–1983 Olli Bergman, suurlähettiläs
- 1984–1986 Jussi Montonen, suurlähettiläs
- 1987–1990 Osmo Kock, suurlähettiläs
- 1990-1992 Bo Ådal, suurlähettiläs
- 1992–1996 Timo Koponen, suurlähettiläs
- 1996–2000 Mikko Heikinheimo, suurlähettiläs
- 2000–2004 Pekka Harttila, suurlähettiläs
- 2004–2008 Tapio Saarela, suurlähettiläs
- 2008–2011 Irmeli Mustonen, suurlähettiläs
- 2011-2015 Ulla Väistö, suurlähettiläs
- 2015-2019 Päivi Pohjanheimo, suurlähettiläs
- 2019-2023 Marjut Akola
- 2023- Leena Liukkonen